Mä olen kroonisesti matkakuumeinen. Kesäkuussa helpottaa, sillä lähden kaverin kanssa kolmeksi viikoksi reilaamaan!

Ensimmäisen kerran pääsin ulkomailleyläasteella (Ruotsin-laivaa ei lasketa!), kun vierailtiin saksanryhmän kanssa Berliinissä. Se oli ihan huippu kokemus: rakastuin kaupunkiin, ja kaikki uusi, lentäminenkin, oli mukavaa. Seuraava matka olikin puolentoista viikon interrail, jolloin ehdittiin kiertää muutama kaupunki Ranskassa ja Sveitsissä. Se oli mieletön reissu, siltä jäi päällimmäiseksi mieleen ajatus: uudestaan!

Olin viime kesän töissä orjapalkalla, mutta säästin kaiken tämän kesän reiliä varten. Oon niin ylpeä, että sain rahat itse kasaan. :) Olen odottanut kunnon interreilille pääsyä kaksi ja puoli vuotta, ja nyt vihdoin lukion loppumisen kunniaksi pääsen sen toteuttamaan. Matkareitti kulkee Italian, Ranskan ja Saksan kautta. Poikakaveria tulee varmasti ikävä, etenkin väsyneenä, kaveriin tuskastuneena tai eksyneenä ;), mutta olen päättänyt pitää ajatukset parhaani mukaan siinä maassa missä itse menen.

Olen nähnyt jo kolmena yönä unta reilaamisesta, pitäisi malttaa vielä pari kuukautta pysyä housuissani täällä Suomessa. Ennen sitä on kuitenkin niin paljon odotettavaa ja stressattavaa, että koko matkaa ei edes ehdi kunnolla ajatella: on pääsykokeisiin lukeminen, yo-juhlien valmistelut, lakkiaiset, pääsykokeet... Onneksi se kesäkuu kuitenkin sieltä hiljalleen lähestyy!